perjantai 23. syyskuuta 2016

Blogger Recognition Award -tunnustus




 Elämäni (blogihistoriani) ensimmäinen palkinto, nimittäin Blogger Recognition Award-tunnustus, jonka minulle antoi Virkattu Ruutu -bloggari Kati. Tuli kyllä ihan puskista ja Katin kuvaus blogistani lämmitti mieltä!  Kiva kuulla että joku on löytänyt blogini ja vieläpä pitänyt siitä :)

 

Palkinnon idea:

1. Kirjoita postaus palkinnosta logoineen.
2. Kerro lyhyesti kuinka aloitit bloggaamisen
3. Anna ohjeita aloitteleville bloggaajille.
4. Mainitse ja linkitä blogi joka sinut nimesi.
5. Nimeä 10 bloggaajaa palkinnon saajaksi.



 Kuinka aloitin bloggaamisen?

Minulla on ollut aiemmin pari blogia, en tiedä itseasiassa onko toinen vielä elossa, pitänee tarkistaa :D Tämä jälkimmäinen blogi oli myös käsityöblogi, ajatuksena oli pitää ns. päiväkirjaa kaikista omista töistäni. Blogin pitäminen jäi jossain vaiheessa ja heräsi taas henkiin elokuussa 2014 (piti ihan luntata). Tällä kertaa päätin keskittää blogin virkkauksen ympärille, onhan virkkaus se mun juttu :) Virkkailijana sitä kiikaroi virkkausideoita ja käsityöblogit painottuvat monesti neulonnan ympärille, joten tavallaan halusin nostaa myös virkkauksen sinne neulonnan rinnalle. Neulon toki itsekin aina joskus, mutta virkkaus on imaissut mukaansa. Aluksi blogi oli enempi töitteni "esittelyä", nyttemmin koitan luoda uutta ja tarjota ohjeita ja ideoita muillekin.


Ohjeita aloittelevalle bloggaajalle

Mitähän tähän sanoisi.. Tunnen olevani itsekin vasta aloittelija :D No, aluksi tarvitsee varmasti olla joku "juttu" josta ammentaa asiaa, olkoon se sitten lifestyle, vaatteet tai ompelu. Kirjoittaahan voi ihan vain omaksi ilokseenkin. Jos toivoo saavansa blogille myös lukijakuntaa, kannattaa varmaan miettiä, mikä lukijoita kiinnostaa. Itse huomasin ainakin, että lukijavirrat lähtivät nousuun, kun blogissa alkoi olla omia ohjeitani pelkkien "ideakuvien" sijaan. Sitten se lukijoiden saaminen. Blogiin on hyvin vaikea löytää jos et mainitse siitä missään. Itse olen aika arka mainostamaan omaa blogiani, mutta silloin tällöin linkkaamalla blogitekstin esim. aiheeseen sopivaan facebookryhmään saa aina uusia kävijöitä sivuille ja sitä kautta ihmiset löytävät blogisi ja mahdollisesti jäävät myös seuraamaan. Sitten vielä sananen ulkoasusta. Itse ainakin pidän selkeistä ja ammattimaisen siisteistä blogeista, selkeillä ja hyvillä kuvilla. Myös kuvan kuvakulmalla on merkitystä, kuvaamiseen kannattaa panostaa :) 
Annan Blogger Recognition Award- palkinnon..

vain kahdelle blogille
Täällä virkkaillaan kaikkea kivaa ja 
ulkoasusta + kuvista plussaa! :)


Täällä myös hyvällä maulla virkattuja juttuja 
sekä muitakin käsitöitä. Kiva ollut
 seurata myös imetyskoru"bisneksen" alkua :)


Ajattelin että annan palkinnon seurantalistani parhaimmille, ja nämä pomppasivat sieltä esiin. Käykää muutkin kurkkaamassa, jos ette ole jo käyneet :)


maanantai 19. syyskuuta 2016

Rusettikori

Paljon virkkaillaan rusetteja pinneihin, laukkuihin ym koristeiksi. Tulipa sitten mieleeni kokeilla rusettia trikookuteesta! Tämä olikin ensimmäinen virkkaamani rusetti, mutta ihan rusetin näköinen siitä mielestäni tuli :D Ensin tein rusetin, sitten mietin mihin sen laittaisin. No teenpä sille korin!


Korin ohjetta en viitsinyt alkamaan väsätä, valmiita ohjeita kun tuntuu olevan jo ennestäänkin aika paljon. Teen korin hieman erilailla, mutta tässä esim. Lankavan sivuilta yksi koriohje. Virkkasin sisään kulkemaan muovisen pyykkinarun, jotta korista tulee jämäkkä ja se kestää rusetin painon, eikä lörpähdä se mukanaan.  


Yllä hieman humoristinen (:D) ohjekuva rusetin teosta. Virkkasin siis ihan pylväistä neliön/suorakaiteen, jonka ympärille virkkasin pylväistä rinkulan soljeksi (virkataan ensin ketjusilmukat, yhdistetään rinkulaksi piilosilmukalla ja virkataan pylväskerros päälle).. Oma rusettini oli 14 pylvästä leveä ja solki 12 pylvästä pitkä. Kannattaa itse mallailla varsinkin tuo soljen pituus että siitä tulee sopivan kokoinen.  Rusettia virkatessani nousin edelliseltä kerrokselta aina pylväällä, en siis kolmella ketjusilmukalla. Näin rusetin reunasta tulee ehkä tasaisemman näköinen. Täältä löytyi hyvä ohje tällaiseen pylvääseen, tosin tein omani hiukan eri tavalla, mutta idea sama :) 

Ja tällainen siitä tuli! 












Ja siellä korissa tämänhetkisen työn materiaalia ;)

perjantai 16. syyskuuta 2016

Tablettien tarina

Pitkästä aikaa taas päivitän blogiani. Täällä ollaan, vaikka postaustahti onkin hitaanpuoleinen. Olen ajatellut pitää blogin tiiviisti virkkaustöissä ja blogi on päivittynytkin sitä mukaa kun jotain julkaistavaa tulee. Lapset, koti ja piha on pitänyt huolen siitä, ettei paljon luppoaikaa ole jäänyt.         Kesälomareissulla Varkaudessa ostin käsityöliikkeestä harmaata kierrätyspuuvillaa ajatuksissa tabletit keittiöön. 3,5 koukulla malli syntyi tehdessä ja ajatuksena oli lopuksi  tärkätä aluset kovapinttaisiksi.



Tässä kätevä tapa päätellä virkkuutyö huomaamattomasti.


Löysin muutamasta paikkaa ohjeet Maizena-tärkille, johon tuli 50g maissitärkkelystä ja 2dl kylmää vettä. Tärkättävä liina kastellaan läpikotaisin ja puristetaan valuvat vedet, liotetaan Maizenavedessä, puristetaan taas ja levitetään pingotukseen. Hieman kuivuttuaan voi silittää kuivaksi.


 Minähän kastelin kaikki läpyskät kertaheitolla ja tein nelinkertaisen satsin tärkkiä. Tärkkäsin yhden ja pingotin muotoonsa (Ikean kaislasta tms punotut tabletit on aika hyviä pingotusalusia, välissä  leivinpaperi). Sitten aloin innoissani silittämään. Kohta kärähti raudanpohjaan kiinni jotain töhnää ja lopetin silitykset siihen. Koitin uunissa 50 asteessa nopeuttaa kuivumista jokusen tunnin ajan. Seuraavana päivänä liina oli niin kuiva että uskalsin irrottaa neulat. Hyvinhän se loppuviimein tärkkäytyi muotoonsa, lopputulos on silti pehmeän tuntuinen, mutta kuitenkin jämähtänyt muotoonsa hyvin. Totesin, että meidän ruokapöytään turhan riskialtis tabletti, kaavailin enempi jotain kovapintaiseksi tärkättyä tablettia, josta saisi ruokatahroja ehkä pyyhittyä pois.

 Noh, jääköön pöytäliinaksi :D


Piirsin nyt kuitenkin ohjekuvan, josta tuli enempi munanmuotoinen kuin ympyrä. Ohje käy tabletille tai liinalle.





PS. jotain täytyisi keksiä niille kolmelle muulle... :D

keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Seinätasku


 Kevääseen on mahtunut paljon kaikenlaista,  niin ilon kuin surun aiheita, ja käsityörintamalla on ollut aika hiljaista. Ilon aiheisiin kuuluu muutto omaan kotiin ja sekös on osaltaan kaikkine pakkausrumbineen vienyt aikaa.. Nyt ollaan onnellisesti uudessa kodissa ja tästälähin virkataankin tässä kodissa ;)
    Ensimmäinen virkkaus tähän torppaan oli seinälle ripustettava taskuvaate (ei nyt tullut parempaakaan nimeä mieleen :D). Vessassa on aika vähänlaisesti säilytystilaa ja piti saada jotain pussukan tapaista johon sulloa harjat, voiteet ym pöydältä pyörimästä.

     Aluksi virkkasin suorakaiteen muotoisen takakappaleen taskuille ja kaksi matalampaa taskua, tähän tyyliin:

Virkkasin trikookuteesta 8mm koukulla ensin 23 ketjusilmukkaa + 2 ketjusilmukkaa (1 pp). Sitten 23. ketjusilmukan kohdalle puolipylväs ja siitä jokaiseen samanlainen. Kahdella ketjusilmukalla noustaan ylös (1 pp) ja taas jokaiseen silmukkaan 1 pp, eli yhteensä 23. Käytännössä takakappaleiden ja taskujen leveydeksi tuli 24 puolipylvästä ja korkeus oman maun mukaan. Suosittelisin kuitenkin, että taskuille tekee tarpeeksi korkeutta. Jos niistä tulee kovin matalia, ne alkavat lörpöttää kun laittaa tavaraa sisään.
    Ripustimeksi oli alkuperäinen idea laittaa henkari ja sellaisen tähän voisi hyvin laittaa. Itselläni vaihtui henkari kuitenkin puunpätkiin, jotka kasvihuoneesta löysin. Tilalle kävisi hyvin myös joku käkkärä oksakin. Tätä oksaa varten tarvitsee kuitenkin tehdä lenkit josta tasku ripustetaan oksaan.

 Kun takakappale on valmis, vedetään viimeinen silmukka pitkäksi, oksan mentäväksi. Koukku otetaan poissilmukasta ja viedään seuraavan silmukan alta ja vedetään lanka läpi, jätä kuitenkin edellinen silmukka löysäksi.( Tässä vaiheessa on hyvä työntää oksa silmukan väliin, jottei silmukka kiristy liian pieneksi). Tee piilosilmukka eli vedä seuraavan silmukan alta taas lanka ja vedä se samalla edellisen silmukan läpi. Vedä tämä silmukka taas löysäksi ja työnnä oksaa senkin läpi. Kertokoon kuva tarkemmin. Käytännössä joka toisesta silmukasta tulee löysä lenkki oksalle ja joka toiseen tulee piilosilmukka.

 Lopuksi yhdistin taskukappaleet takakappaleeseen. Kuvat puhukoot taas puolestaan. Yllä havainnollistava kuva, kuinka "ompelin" taskut paikoilleen.Kuvassa siis kahden kappaleen reunat vastakkain.
    Alas lisäsin myös toisen oksan. Oksa ei ole välttämätön, mutta laitoin sen pitämään pussukan "ryhdissä" jottei se täytetyn taskun kanssa pyöristy. Makuasioita siis :)
    Ja tällainen siitä tuli:









tiistai 15. maaliskuuta 2016

Kirjovirkattu kori

Pengoin yksi päivä kaappia ja valkkasin sieltä kivat kuteet, joista eka ajttelin lähteä jotain värikästä mattoa väsäämään. Sitten mietin, että mihinkäs se matto oikeastaan edes mahtuisi ja korille taas olisi käyttöä (lasteenhuoneessa on rojua vähän liikaakin). Siitä sitten ajatus oikein isosta korista, johon saisi sitä lelua tungettua piiloon. Ajattelin lähteä kokeilemaan jotain kivaa kuviota kirjovirkkauksena ja Clas Ohlsonilta hain harmaata pyykkinarua. Se on jämäkkää muovinarua ja hintaa rullalle oli alle 4 euroa. Tosin rulla loppui kesken, tähän meni vähän toistakin rullaa. Pohjaan en laittanut narua kulkemaan.  Voisin kokeilla ensikerralla pistää sen jo pohjaankin. Tämän kokoisella korilla ei ole toivoa ilman mitään vahviketta. Pikkukoreista tulee jämäköitä ilmankin, mutta vähänkin isompaan tykkään laittaa narun sisälle kulkemaan. 


 Pohjan virkkasin ns. kahdeksankulmioksi, eli aloitusrenkaaseen kahdeksan silmukkaa, toisella kierroksella lisäys joka silmukkaa, kolmannella kierroksella lisäys joka toiseen silmukkaan, neljännellä joka kolmanteen jne...


Tällaisella kuviolla lähdin koria pykäämään. Malli on oma. Kuvio on kuudella jaollinen, joten on huomioitava, että kierroksen silmukkamäärä on kuudella jaollinen kun lähdet nostamaan reunaa ylös. Lopuksi letitin letit ja pujotin ne sangoiksi reunoille. Letin päät solmin yhteen siäpuolelta. 


 En nyt tiedä kutsuisiko tätä koriksi vai pikemminkin tynnyriksi, mutta olkoon nyt kori. En tullut mitanneeksi koria, mutta kuvasta saa ehkä jonkun käsityksen. Sisällä siis kaksivuotias :)
Lopussa vielä videotutoriaalikooste, kuinka tuo kuvio syntyy.








perjantai 11. maaliskuuta 2016

Käsitöitä elannoksi



Onko käsitöillä tienaaminen pelkkää haihattelua, vai voiko sillä oikeasti tienata? Olen välillä suunnitellut jonkun näköistä yritystoimintaa, ja nyt taas nämä asiat pyörii mielessä. Koulutukseltani olen talonrakentaja. Alassa ei sinänsä mitään vikaa ole, käsityöt ja yrittäjyys vaan kiehtoo.
    Miten niillä kädentaidoilla sitten voisi tienata? Ekana tulee tietysti mieleen tehdä omia töitä myyntiin. Tätä olen joskus suunnitellutkin ja tilauksesta olen tuotteita tehnytkin. Toiminta on kuitenkin niin pientä ja satunnaista, ettei se vielä mitään yritystoimintaa ole ollut, eihän minulla ole edes toiminimeä. Toisaalta on saanut jo tässä pienimuotoisessa toiminnassa saanut nähdä alan mahdottomuuden. Materiaalit maksaa, työaikaa kuluu useita tunteja, vaikka olisi nopeakin tekemään ja asiakas ei kuitenkaan haluaisi maksaa edes samaa hintaa kun halpiskaupan liukuhihnamatosta. Poikkeuksia tietysti on, mutta pääasiassa näin. Ja jos taas poljet maahan sen oman työn hinnan asiakkaita saadaksesi, poljet samalla kädentaitojen arvostusta entisestään, etkä tienaa itse mitään. Sen verran täytyy arvostaa omaa työtään, ettei niitä ilmatteeksi tehtaile (lahjat ym. ovat erikseen). Tuotteen täytyisi olla joku edullisesta materiaalista pienellä työmäärällä valmistettu uniikki juttu, jolle on kysyntää.

Open Sign & Closed Sign, Two Sided, Boutique Open Sign, Cafe Sign, Office Sign, Store Sign, Shop Sign, Salon Sign, Wooden Open Sign
Kuva täältä: https://www.etsy.com/listing/219916023/open-sign-closed-sign-two-sided-boutique

    Voisikos sitten myydä muuta kuin valmiita tuotteita? Tällä kertaa itselläni pyörii mielessä käsityötarvikkeiden jälleenmyynti. Ensin täytyisi varmaan perustaa toiminimi ja alkaa selvitellä tukkupaikkoja, josta sitä myytävää saisi tilattua. Ja tietysti rajata, että mitä tarviketta myy. Lankoja ja kutimia? Vai kaikkea nappia ja nippeliä maan ja taivaan väliltä? Mihin hintaan sitä tavaraa tukuista saa ja kuinka paljon katetta niihin täytyy pistää että pulju pysyy pystyssä ja itsellekin jää jotain elämiseen? Tukkuhintoja ei varmaankaan saa tietää ennenkuin on se toiminimi ja pääsee tukkukauppiaiden juttusille. Tässäkin täytyy ottaa se askel tuntemattomaan. Mutta sitähän se yrittäminen taitaa olla, pitää uskaltaa ottaa se askel.
    Näiden edellisten rinnalla voisi myydä myös omia ohjeitaan. Netissähän on ainakin Ravelry, jossa kaupataan yksityisten ihmisten ohjeita, yrityksienkin? En ole tarkemmin tähän saittiin perehtynyt, mutta voisiko tällaisia ohjeita myydä ihan paperisinia eteenpäin? Voiko ihan itseoppinut ideoita pursuva "maallikko" myydä sellaisia, vai pitääkö olla joku taideteollisuusartesaani, jotta on oikeus tehdä ohjeita? Itse en kyllä tähän usko. Jos asetat sen esteeksi tekemisillesi ettet ole käynyt siihen koulua, niin silloinhan se on este etkä voi koskaan tehdä mitään, ennenkuin olet koulun käynyt. Tämä ei tietenkään tarkoita, että ajattelisin näin joka alasta, en ole mikään valelääkärien kannattaja :D Mutta kädentaidoista puhuttaessa tekemään mielestäni oppii tekemällä, ei lukemalla. Muistan kuinka raksakoulussa meille painotettiin, että vain tekemällä oppii, tämän koulun jälkeen se oppiminen vasta alkaa.
    Mitäpäs jos järjestyisi joku tila ja alkaisi pitää jotain käsityökurssia? Tämä ajatus tuntuisi myös kivalta. Erityisesti olisi kiva vetää jotain lasten käsityöryhmää, jossa tutustuttaisiin erilaisiin menetelmiin ja materiaaleihin. Tässä kohtaa herää kysymys, onko tämä sitten laillista, jos ei ole koulutusta. Ja toisaalta minkä koulutuksen tähän tarvitsisi? Jos jollakulla on tästä jotain tietoa tai kokemusta, kuulisin niistä mielelläni! :) Tietysti sen kurssin sisällön täytyisi olla sellainen, että on itse varma ja osaa asiasta opettaa ja neuvoa. Ei voi rahastaa mistään tyyliin: "tulkaa niin kokeillaan miten nuo kangaspuut toimii). Voisiko olla ideaa myös järjestää jotain ns. käsityöiltoja Marttakerho -tyyliin, jossa kaikki voisivat tehdä omia töitään? Tässä kohtaa täytyisi miettiä, mistä sen tulon saisi. Olisiko tarjolla ostaa niitä materiaaleja samalla, vai olisiko nämä illat niin sanotusti markkinointiin käytettyä aikaa?

Kuva täältä: http://www.giftsfromhandpicked.co.uk/new-home/heaven-sends-reversible-open-closed-sign.html

    No missäs näitä tuotteita/palveluita sitten myisi? Blogissa? Verkkokaupassa? Kivijalkakaupassa? Kivijalkakauppa on heti poissuljettu, jos toiminta on vasta pientä ja tulot vähäisiä. Entäs jos se kivijalka seisoo jo oman kotinsa kyljessä?  Vaihtoehto tietysti saada tuotteillensa jälleenmyyjiä, jolloin itse ei tarvitse omistaa sitä kivijalkaa. Meneekö kaikki voitot sitten välikäden provikoihin? Tämä voisi tietysti olla täydentävä myyntitapa, mutta ehkä itse en laskeutuisi pelkästään tämän varaan näillä tuotteilla. Monesti näkee blogeihin perustettuja "verkkokauppoja", joissa esitellään tuotteet ja "ota yhteyttä sähköpostiini tilatessasi". Tämä on varmasti kaikkein vähiten alkupanosta kaipaava vaihtoehto, ja itsellänikin mattojen myynti on tapahtunut tähän malliin. Hyvä vaihtoehto varmaan ainakin alkuun lähteä näin kokeilemaan, muttei anna mielestäni niin ammattimaista kuvaa toiminnasta. Verkkokaupan perustus vaatii jo vähän tietoteknisiä taitoja, verkkokaupan ja jonkun maksujärjestelmän ostamista, näin karkeasti. Liittyyhän siihen muutakin. Käsittääkseni usea verkkokauppa ohjelma maksaa jonkun alkusumman ja käytöstä kuukausimaksun. Korjatkaa jos olen ymmärtänyt väärin. Ja mitäs se maksutavan hankkiminen maksaa? Sekin varmaan jotain kuukausimaksuja. Tämä ei ole enää ilmainen, joten jotain tuloja olisi saatav, jotta kauppaa pyörittää, ja vielä pitäisi jäädä omaankin taskuun jotain.
    No tässä nyt tämmöistä höpinää tällä kertaa. Ehkäpä jollain muullakin pyörii samanlaisia ajatuksia mielessä. Kommentoi ihmeessä, olisi kiva kuulla muidenkin ajatuksia ja kokemuksia aiheesta :).

   Ja jottei mene liian tekstipainotteiseksi niin lisään tähän loppuun sneak peekin käsillä olevasta työstäni. Julkaisen siitä oman jutun kunhan saan valmiiksi :)


PS. Nukkupöllön blogissa on arvonta meneillään. Täällä pääsee osallistumaan :)

torstai 3. maaliskuuta 2016

Viktoriaaninen matto

Karnaluksin tuliaiset on nyt törsitty ja päätyivät vastavalmistuneeseen keittiönmattoon. Minä oon aina niin malttamaton kun joku innostava työ on käsillä. Ajattelin ihan rauhassa tätä väkerrellä pala päivässä -tyyliin, mutta parin päivän jälkeen tahti kiihtyi :D 
   Taannoin pinnalla pyöri virkattu viktoriaaninen neliö. En tiedä onko jo vähän menneen talven lumia, mutta itse pääsin niistä vihdoin jotain tekemään. Sain siis ajatuksen virkata niitä kuteesta ja yhdistellä paloista maton. Keittiöön halusin saada jonkun suorakaiteen muotoisen maton pyöreän tilalle, joten toimeen! Tässä suora linkki Koukuttamon julkaisemaan ohjeeseen. 


Siinä eka ruutu. Tämä kude oli 9 koukulla tehtävän paksuista ja sitä meni n. 800g per ruutu. Ensin ajattelin tehdä 2X3 kokoisen maton, mutta se olisi jäänyt vähän tyngän näköiseksi keittiöömme. Tarkat laskennat ja päätin lähteä pidentämään mattoa 2X4 ruudukkoon. 8X800g = 6,4 kg ja kudettahan oli 6,5 kiloa, joten aika hilkuille meni. Pitihän sitä riittää vielä yhdistelemiseen..
(Keittiövaaka on muuten aika kätevä näissä hommissa :D).


Kun kaikki 8 ruutua oli valmiit, alkoi yhdistely. Olen kerran aikaisemmin tehnyt tähän tyyliin maton ja silloin virkkasin palat yhteen (piilo- tai kiintein silmukoin), eikä tulos ollut mielestäni niin hyvä. Siitä jää väkisin sauma koholle, eikä se minusta ole oikein kiva matossa. Nyt ajattelin siis ommella ne kuteella toisiinsa.


Ylemmässä näkyy millainen saumasta tuli. Alemassa näkyy vähän tekniikkaa kuinka tein. Ompelukudettahan piti olla aika pitkä pätkä ja hidasta aina silmukka kerrallaan sitä vetää läpi. Vedin koukulla aina kahden silmukan ali vähän kudetta. Sitten vedin vielä seuraavasta ja seuraavasta tähän tyyliin. Lopuksi lähdin vetämään kuteen tätä reittiä läpi, eli kiristin ompeluksen. Vaikea selittää, toivottavasti kuvat vähän kertoo.


Tuossa siis tilanne ennen kiristystä. Alemmassa näkyy, mistä aina koukulla vedin kuteen läpi. Lopuksi virkkasin kiinteillä silmukoilla reunuksen matolle. Se oli oma episodinsa, sillä kude kävi totaalisesti vähiin. Lopuksi vielä höyrytys (ekaa kertaa höyrytin maton :D Pyöreät on kyllä aina asettunut hyvin, tämä oli eka joka oikeastaan kaipasi sitä).


Ja tuntien työn jälkeen vihdoin valmis. Yhteen ruutuun meni karkeasti tunti, vähän alle kun ripeään teki. Sitten yhdistelyyn ja viimeistelyyn ainakin se kaksi. Kyllä tässä yksi täys työpäivä menee :D





Väriksi olisin valinnut mielummin vaaleanharmaan, mutta ostin nämä kun halvalla sain. On se ihan ok noinkin.




rAASUt alkaa loppumaan. Pitäisi tilata lisää..